Varsinais-Suomeen on laadittu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartta vuosille 2024–2029. Tiekartta on tehty vauhdittamaan TKI-toimintaa (tutkimus, kehitys, innovaatiot), jota tarvitaan niin maakunnassa kuin koko Suomessa kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Uudessa TKI-tiekartassa on 40 toimenpidettä tavoitteen saavuttamiseksi.

Tiekartta on laadittu tiiviissä yhteistyössä alueen korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Tiekartassa olevat TKI-toiminnan vahvuudet, pullonkaulat ja toimenpide-ehdotukset ovat nousseet esiin kymmenissä korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin edustajien kanssa käydyissä haastatteluissa. Valmistelutyössä on ollut mukana yhteensä noin 150 asiantuntijaa 58 organisaatiosta.

– Oli innostavaa laatia TKI-tiekartta maakuntaan ja huomata, että yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin edustajat olivat kaikki valmiita panostamaan valmistelutyöhön. Nyt oli selvästi otollinen hetki yhteiselle keskustelulle, pullonkaulojen tunnistamiselle ja konkreettisten toimenpiteiden määrittämiselle. Tästä eteenpäin alkaa varsinainen työ konkreettisten tavoitteiden asettamiselle sekä esitettyjen toimenpiteiden priorisoinnille ja vastuuttamiselle, tiekarttatyön toteuttaneen Business Turun toimitusjohtaja Tom Palenius toteaa aiemmassa tiedotteessa.

Yritysten lisäpanostuksia kaivataan

Alueen korkeakoulut pärjäävät tutkimus- ja kehitys -rahoituksen vertailuissa hyvin ja ovat samalla tasolla Pirkanmaan kanssa. Yritysten osuus TKI-toiminnasta on sen sijaan huomattavasti pienempi. TKI-tiekarttatyössä asetettiin ensi vaiheessa tavoitteeksi nostaa Varsinais-Suomen TKI-panostukset valtakunnalliselle tavoitetasolle neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

TKI-toiminnan vauhdittamiseksi tiekartassa on määritelty yhteensä kahdeksan toimenpidekokonaisuutta ja 40 toimenpidettä. Varsinais-Suomen TKI-toiminnan vahvuuksia tarkastellaan Eurooppa-tason isojen teemojen mukaisesti vihreän siirtymän, digitalisaation sekä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista.

Keskeisimpiä pullonkauloja TKI-toiminnassa ovat kohtaanto-ongelmat niin yritysten, tutkijoiden kuin tutkimusinfrapalvelujenkin välillä. Lisäksi TKI-toiminnan rahoitusehdoissa koetaan olevan kehittämisen varaa. Oleellista on saada pk-sektorin yritykset rohkaistumaan nykyistä aktiivisempaan yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Tähän tarvitaan todella hyvää verkostojen ja ekosysteemien rakentamista paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Hyvät esimerkit kannustavat laajempaa joukkoa yrityksiä panostamaan TKI-toimintaan.

Kovia odotuksia teknillistä tiedekuntaa kohtaan

TKI-toiminnan näkökulmasta oleellista on aktiivinen edunajaminen. Hyvänä esimerkkinä tästä on teknillisen tiedekunnan saaminen Turun yliopistoon. Tiedekunnan vaikutuksia kohtaan onkin suuret odotukset alueen yrityksissä. Yritykset ovat myös panostaneet lahjoitusprofessuureihin taatakseen osaavan työvoiman saamisen myös jatkossa.

TKI-tiekartan seurantaa toteutetaan Varsinais-Suomen liiton johdolla. Siitä toivotaan olevan apua yhteisen viestin viemiseen esimerkiksi seuraavan EU:n rahoitusohjelmien laadintaan kuin muuhunkin edunvalvontatyöhön.

– Varsinais-Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat maakuntaohjelmankin mukaan kestävälle osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Nämä syntyvät usean eri toimijan yhteistyön tuloksena. Seuraaville vuosille yhteisesti laadittu TKI-tiekartta tukee tätä tavoitetta, toteaa Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio.

Teksti- ja kuvalähde: Business Turku