Karstulan kunnassa työskennellään nyt tiiviisti Puulaakson teollisuusalueen laajentamishankkeen parissa, johon liittyy sekä kaavoitus- että kehittämishanke. Laajennushankkeeseen lähdettiin paremman teollisuustonttivarannon varmistamiseksi, johon sopiva alue löytyi aivan Puulaakson teollisuusalueen kyljestä.

– Tällä hetkellä 13- ja 58-tien risteyksessä sijaitseva Puulaakson teollisuusalue on kooltaan 108 hehtaaria ja siellä toimii noin 20 yritystä, joista isoimpana Honkarakenne. Karstulan kunta osti alueen vierestä myyntiin tulleen noin 40 hehtaarin alueen ja lähti kehittämään siihen laajennusta. Uusi kehitettävä alue rajoittuu 13-tiehen, Kehittämisyhtiö Karstulanseudun toimitusjohtaja Ari Piesala kuvailee.

Nyt rakenteilla oleva laajennusalue käsittää 28 hehtaaria. Heinäsuon alueelle suunnitellaan lisäksi 7 hehtaarin kokoista aurinkoenergiapuistoa, jonka on tarkoitus tuottaa energiaa Puulaakson teollisuusalueella toimivien yritysten käyttöön. Aurinkoenergiapuisto on teholtaan noin 5 MW:a ja se liitetään vieressä kulkevaan 20 kilovoltin sähkölinjaan. Alueella tuotetaan omaa energiaa myös Puulaakson Energian toimesta, joka tuottaa teollisuusalueelle lämpöä bioenergialla. Tämä mahdollistaa myös hyvin energiaintensiivisten yritysten sijoittumisen alueelle.

Tontteja uudelle laajennusalueelle tulee noin 20 kappaletta, kokoluokaltaan 8000–26 000 neliötä, joita on mahdollista skaalata yrityksen tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Korkean tehokkuusluvun ansiosta tonteilla on paljon rakennusoikeutta. Teollisuusalueelle rakentuu 1200 metriä uutta infraa, kuten katulinjaa sekä uusi risteysalue. Laajennuksen kustannusarvio on noin 1,9 miljoonaa euroa.

Puulaakson teollisuusalueen kehittämishanke tähtää merkittäviin synergiaetuihin

Puulaakson uudella teollisuusalueella pyritään synergiaetuihin alueella jo toimivien yritysten kanssa, mutta alueelle ovat tervetulleita myös puuteollisuuden ulkopuolella toimivat yritykset.

Puulaaksossa jo operoivien yritysten kanssa käydään aktiivisesti keskusteluita, millaiset yritystoimijat parantaisivat alueella toimivien yritysten kilpailukykyä. Alueesta ei ole kuitenkaan tarkoitus tehdä pelkästään puualan yritysten keskittymää.

Puulaakson laajennukseen liittyvään kehittämishankkeeseen liittyen on jo ehditty käymään neuvonpitoa, jonka puitteissa Puulaaksossa jo toimivien yritysten edustajilta on kysytty palautteita sekä ideoita uuden alueen osalta.

– Pyrimme kartoittamaan alueen yritysten toiveita ja näkemyksiä, millaista yritystoimintaa alueelle kaivattaisiin. Esille on noussut mm. tavaroiden logistiikkaan ja varastointiin liittyvät asiat, joiden lisääminen toisi synergiaetuja alueella toimiville yrityksille. On väläytelty mm. tavaroiden yhteisvarastointia, lähettämistä ja vastaanottamista, josta pääsisivät hyötymään monet alueella toimivat yritykset, Puulaakson alueen kehittämisen projektipäällikkö Juha Honkonen kuvailee tämän hetkistä tilannetta.

Suunnittelukilpailutus on saatu päätökseen

Alueen kaavoituspäätös saadaan arviolta 12.2.2024, jonka jälkeen aloitetaan erillinen hanke asian eteenpäin viemiseksi. Seuraavassa vaiheessa aloitetaan tiestön ja muun infran rakentaminen, johon liittyy myös uudet liittymäjärjestelyt Puulaakson teollisuusalueelta 13–tielle. Liittymään tulee myös varaus, että sitä voidaan kapasiteettitarpeen lisääntyessä laajentaa myöhemmin.

– Suunnittelukilpailutus on päättynyt ja seuraavassa vaiheessa valitaan suunnittelija, jonka kanssa asiaa lähdetään viemään eteenpäin, Karstulan kunnan tekninen johtaja Mari Voimäki kertoo.

Puulaakson teollisuusalueen maantieteellinen sijainti on optimaalinen

Puulaakson teollisuusalueelta on hyvät yhteydet niin itä-länsi- kuin pohjois-eteläsuunnassakin. Yksi tärkeä seikka on Kokkolan syväsataman läheisyys sekä sinne suunnitteilla olevat investoinnit, joista toivotaan piristysruisketta Karstulan seudullekin.

– Meillä on täällä Karstulassa aktiivisesti toimiva kehittämisyhtiö, joka auttaa yrityksiä kehittämispyrkimystensä kanssa. Meillä on myös Suomen parhaat investointitukitasot, jotka osaltaan edesauttavat yrityksiä meille sijoittumisessa sekä toiminnan kehittämisessä, Ari Piesala toteaa.

Yrityskehittäjä Jenni Leppilahti lisää, että laajemmin ajateltuna Karstula, ympäristökuntineen, tekee poikkeuksellisen tiivistä aluekehitysyhteistyötä, josta alueella toimivat yritykset pääsevät hyötymään. Tämä näkyy mm. hankekehitysyhteistyönä sekä yritysten arjessa mukana olona.

Puulaakson teollisuusalueella toimii paljon Honkarakenteen toiminnan ympärille rakentuneita alihankintayrityksiä, mutta myös pelkästään omaa tuotantoa tekeviä toimijoita.

– Alueella toimii mm. MetsäFibren terminaali sekä varustevalmistaja Savotta. Yleisesti ottaen Karstulassa toimii paljon eri toimialojen yrityksiä yhteensä 450 kpl, joista suurin osa on mikroyrityksiä, joten meidän alue ei ole kovinkaan herkkä suhdannevaihteluille. Taantuma ei siis kohdistu kaikkiin yrityksiin samanaikaisesti. Tälläkin hetkellä meidän yritysten tilanteet näyttävät hyvältä, esim. Savotta on ilmoittanut kaksinkertaistavansa liikevaihtonsa vuonna 2023, Ari Piesala kertoo.

Työvoiman saatavuutta kehitetään aktiivisesti

Piesala kertoo, että osaavan työvoiman houkuttelemiseksi alueelle, liikkeelle on lähdössä iso hankekokonaisuus. Hankekokonaisuuden kautta potentiaalisille työntekijöille pyritään kuvailemaan alueen vetovoimaisuutta niin yritysten kuin asuinympäristönkin näkökulmasta. Tässä tullaan tekemään aktiivista yhteistyötä mm. lukuisten rekrytointiyritysten kanssa.

– Ihmisille on tärkeää kertoa, millaisia mahdollisuuksia Karstulan seutu tarjoaa ja millaista täällä on asua perheen kanssa. Teemme alueemme profiilin nostoa yhdessä meillä toimivien yritysten kanssa.

Piesala mainitsee Työ- ja elinkeinoministeriön järjestämästä kansallisesta Talent Boost -ohjelmasta, jonka kautta edistetään kansainvälisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomeen juurtumista. Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomi tunnetuksi ja houkuttelevaksi kansainvälisille osaajille sekä parantaa Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien työllistymistä osaamistaan vastaaviin tehtäviin.

– Meillä kävi kyseisen ohjelman puitteissa 100 opiskelijan ryhmä, jotka olivat opiskelleet Keski-Suomen alueella jo vuosia. Keski-Suomen kansainvälisistä opiskelijoista yli 100 opiskelijaa jätti avoimen työpaikkahakemuksen meidän alueen yrityksiin. Tulokset ovat todella lupaavia, joten sanoisin, että osaavan työvoiman saanti on lähinnä määrätietoisesta tekemisestä kiinni.

Parempaa elämänlaatua maaseutumaisessa ympäristössä

Maaseutumainen ympäristö aletaan nähdä selkeänä vahvuutena ruuhkakeskuksissa, joissa asumisen hinnat huitelevat pilvissä ja liikenneruuhkatkin ovat päivittäisiä. Esimerkiksi Karstulassa ei tarvitse tinkiä kuitenkaan palveluista ja vapaa-ajan harrastuksista, koska kaikki palvelut ja urheiluharrastusmahdollisuudet ovat hyvin kattavasti saatavilla, unohtamatta luontoliikkumisen ja -harrastamisen loistavia mahdollisuuksia, kuten kalastusta ja metsästystä.

– Karstula on todella hyvä paikka kasvattaa lapset, voin sanoa sen kokemuksen syvällä rintaäänellä, koska olen lähtöisin pääkaupunkiseudulta. Täällä lapsilla on turvallinen ympäristö kasvaa ja harrastusmahdollisuuksiakin löytyy valtava määrä. Turvallisuus on ihan eri luokkaa kuin Suomen suurissa kaupungeissa. Meidän yhtenäiskoulussa on kaikki tasot päiväkodista lukioon saakka, joten meidän opettajat tuntevat kaikki oppilaat. Oppilaista huolehditaan ihan eri tavalla kuin isojen asutuskeskittymien massakouluissa, Mari Voimäki esittelee.

Ari Piesala on samaa mieltä Voimäen kanssa ja lisää, että elämisen kustannukset ovat kautta linja paljon pääkaupunkiseutua alhaisemmat, joka näkyy myös myönteisenä kehityksenä pankkitilillä.

www.karstulanseutu.fi

Facebook | YouTube | Instagram

Lisätietoja:
Juha Honkonen, 040 482 3094, [email protected]
Mari Voimäki, 044 459 6623, [email protected]
Ari Piesala, 044 459 6604, [email protected]