Suomessa sähköjen peruskorjaus on lähivuosina tarpeellinen arviolta yli 500 000 omakotitaloon tai vapaa-ajan asuntoon. Vanhoissa taloissa sähköremontti jää kuitenkin usein katto-, viemäri- tai ikkunaremontin jalkoihin.

Aito Talotekniikan liki 300 omakotitaloa sisältävän selvityksen mukaan vanhojen talojen sähköjärjestelmissä on keskimäärin 4 sähköiskun ja tulipalovaaran paikkaa, jotka ovat omakotitaloasujille usein näkymättömiä.

Sähköalalla on yleisesti tiedostettu, että vanhoissa taloissa piilee paljon sähkö- ja paloturvallisuusriskejä, mutta aiheesta ei ole aiemmin tehty selvitystä. Monet riskeistä ovat täysin piilossa, joten ne ovat havaittavissa vasta, kun peruskorjausta aletaan tehdä. Pientalojen sähköjen peruskorjauksiin erikoistunut yritys Aito Talotekniikka halusi selvittää, millaisia riskipaikkoja sähkösaneerauskohteista löytyy ja mitä niistä voidaan päätellä.

– Monelle omakotitaloasujalle katto-, ikkuna- tai viemäriremontit ovat tuttuja ja ne nähdään itsestäänselvyyksinä kodin kunnon ylläpitämiseksi. Sähköjen korjaamista aletaan kuitenkin miettiä usein vasta sitten, kun sulakkeet palavat jatkuvasti, pistorasia tai valaisimen kupu on tummentunut, valot vilkkuvat tai pistorasia kipinöi. Moni saattaa empiä sähköremonttia, koska pelkää remonttipölyn ja jätteen valtaavan asunnon. Sähkösaneeraus pystytään kuitenkin toteuttamaan täysin pintoja avaamatta ja asumismukavuutta häiritsemättä, sanoo Aito Talotekniikan liiketoimintajohtaja Harry Grönmark.

Riskien yleisyys kohteissa

Omakotitalon sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on keskimäärin noin 30–40 vuotta. Vanhojen omakotitalojen sähköjärjestelmissä on Suomessa valtava määrä sähkö- ja paloturvallisuusriskejä, joista monet johtuvat sähköjärjestelmän teknisen käyttöiän ylittymisestä. Sähköjärjestelmän kunto tulisi tarkistaa siis jo 1980–90-luvuilla rakennetuissa taloissa, mutta varsinkin sitä vanhemmissa omakotitaloissa.

Tarvetta lisäävät myös modernin ja energiatehokkaan asumisen trendit. Koteihin halutaan enenevässä määrin aurinkopaneeleja, sähköautojen latauspisteitä ja erilaisia älykotitoimintoja.

Millaisia riskit ovat käytännössä ja mistä ne johtuvat?

Vuosien saatossa vanhoihin sähkökeskuksiin voi kertyä sinne kuulumatonta materiaalia. Tämä riskitekijä ilmeni joka kolmannessa selvityksen kohteessa.

Myös hyönteiset ja jyrsijät voivat vaurioittaa komponentteja, mikä voi johtaa toimintahäiriöihin ja paloriskeihin. Lisäksi sähköiskun takia tai ulospääsyreitin puutteen vuoksi jyrsijät voivat menehtyä keskuksen sisälle, mikä aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Jyrsijät aiheuttavat myös eristevikoja johdoissa. Murtuneita tai jyrsijöiden tuhoamia eristeitä oli lähes joka vanhemmassa kohteessa.

Yleisin riskitekijä olivat löysät liitokset, jotka voivat aiheuttaa huonon sähkökontaktin, joka voi johtaa komponenttien ylikuumenemiseen ja tulipaloihin tai sähkökatkoksiin. Lisäksi ne voivat aiheuttaa sähkölaitteiden rikkoutumisia. Toiseksi yleisin riskitekijä on sähköjärjestelmän ylikuormitusta aiheuttava jatkojohtojen väärinkäyttö.

Sähköasennustyöt ovat luvanvaraisia

– Varsinaiset sähköasennustyöt ovat luvanvaraisia ja niitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Itse ei siis saa eikä kannata lähteä avaamaan vanhaa sähkötaulua tai vaihtamaan hapertuneita tai purtuja johdotuksia. Suomessa on paljon sähköalan toimijoita ja ammattilaisten taso on korkea, joten suosittelen ottamaan pienienkin sähkötöiden tiimoilta yhteyttä paikalliseen sähköalan yritykseen, muistuttaa Harry Grönmark.

Itse tehdyt asennukset voivat olla vaarallisia, sillä ne eivät välttämättä noudata turvallisuusstandardeja, mikä lisää sähköiskujen ja tulipalojen riskiä. Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi johtimien värikoodausten standardeja ei noudateta, ja pahimmillaan suojajohtimia käytetään virtajohtimina.

Myös vakuutuksen näkökulmasta sähköasennukset on tärkeää jättää ammattilaisen tehtäväksi. Mikäli jotain sattuu ja paljastuu, että sähkötyöt on tehnyt henkilö, jolla ei ole tarvittavaa koulutusta tai lupia, ei vakuutus korvaa aiheutuneita vahinkoja.

Teksti- ja kuvalähde: Aito Talotekniikka Oy