Teiden huono kunto on aiheuttanut tänä talvena vahinkoja ja vaaratilanteita eri puolilla Suomea. Tieverkon kunnossapidon vision perusteella nyt nähty voi olla vasta alkusoittoa. Vision mukaan tiestön peruskorjaustarve näyttää lähtevän jyrkkään kasvuun lähivuosina. Keskeinen syy on tiestön ”suurten ikäluokkien” tulo korjausikään.

Elinkeinoelämä ja väyläala esittävät rapistuvan tiestön pelastukseksi kolmea konstia.

- Vuositasolla päivittäishoidon rahoitus pitää säilyttää ostovoimaltaan nykyisenä, päällystysmäärä vakiinnuttaa 4 000 kilometriin ja teiden muuhun korjaamiseen osoittaa 300 miljoonaa euroa. Kun nämä on tehty, vakautetaan tilanne ja pannaan piste rahoituksen jatkuvalle poukkoilulle, INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen sanoo.

Vuonna 2023 tiestöä päällystettiin noin 1 400 kilometriä. Tierakenteiden korjaamiseen käytettiin 74 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahaa. Etenkin päällystysrahat vaihtelevat rajusti eri vuosina. Väyläviraston tuoreimman arvion mukaan tieverkkoon kohdistuu liki 2,4 miljardin euron korjausvelka.

Hyötyjä uudistuksista saadaan Raitasen mukaan nopeasti, kun korjausvelka ja tiestön ylläpitokustannukset kääntyvät laskuun ja tieturvallisuus sekä kuljetusten toimitusvarmuus paranevat.

Suomi on täysin riippuvainen tieyhteyksistä, tavaraliikenteen tonneista 90 prosenttia kulkee meillä tietä pitkin. Tiestön kunnon parantuessa Suomen kilpailukyky, kokonaisturvallisuus kuin kykymme houkutella vaikkapa vihreitä investointeja kohenevat.

Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola toivoo, että valtion menosäästöissä nähdään metsä puilta:

- Miljardisäästöjen paineessa tieverkko ei voi olla säästökohde, sillä se on ollut sitä jo yli 20 vuotta. Tiestön kunnossapidon vähentäminen johtaa kansalaisten ja yritysten kulkemisen ja kuljettamisen kustannusten nousuun. Ei meillä ole kansakuntana tällaiseen varaa.

Raskas liikenne otettava nykyistä paremmin huomioon

Elinkeinoelämän ja väyläalan organisaatiot ovat julkaisseet oman visionsa tiestön kunnon pelastamiseksi. Visioraportti osoittaa tiestön korjaustarpeen kasvavan jyrkästi lähivuosina. Tärkeäksi syyksi nähdään verkon 1960–1970-luvulla rakennetut “suuret ikäluokat”, jotka tulevat joukolla korjausikään.

- Korjaustarve vaihtelee verkon rakentamis- ja korjaushistorian mukaan. Nopea kasvu paljastaa, että korjaaminen ei ole ollut tähän mennessä riittävää eikä riittävän systemaattista, johtaja, professori Jorma Mäntynen Destiasta sanoo.

Mäntysen mukaan kunnossapidon tulisi heijastaa paremmin raskaan liikenteen tarpeita. Kunnossapitopäätökset on Suomessa pohjattu liikennemääriin, ja se ylikorostaa henkilöautoliikennettä. Tiestö vaikuttaa talouteen, kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen raskaan liikenteen kautta.

Muun muassa seututiet nousevat varoittavaksi esimerkiksi. Niistä osa on ajalta, jolloin kaluston massat yltivät 10 tonniin, kun nyt käytetään jopa 76 tonnin kalustoa. Heikkokuntoisten teiden kelirikkoajat katkaisevat puukuljetukset jopa viikoiksi, jolloin annetaan suotta etua kilpailijamaille.

Tieverkon kunnossapidon vision toteuttivat INFRA, Kaupan liitto, Koneyrittäjät, MTK, Sahateollisuus, Tieyhdistys ja Destia. Se julkistettiin loppuunmyydyillä INFRAn ammattipäivillä 13.3.2024.

Tekstilähde: Rakennusteollisuus ry