KEMUSOTE-hankkeen tavoitteena on vahvistaa kevytyrittäjien ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä, muutoskyvykkyyttä ja työhyvinvointia sekä työurien pidentämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

KEMUSOTE-hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk). Osatoteuttajia ovat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Turun ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen toiminta-aika on 1.3.2020–28.2.2023.

Kevytyrittäjät esiin

Hanke vastaa tavoitteisiinsa neljällä toimenpidekokonaisuudella, joista ensimmäinen on kevytyrittäjien osaamisen ja muutoskyvykkyyden kehittäminen sisältäen valmiudet uudenlaisten palveluiden kehittämiseen sote-alalla (Jamk, Xamk).

Hankkeessa on laadittu helposti saavutettava ja käytännönläheinen Sotehy-yrittäjyyden työkirja tukemaan yrittäjäosaamista ja palvelujen kehittämistä. Työkirjan sähköinen versio on vapaasti ladattavissa.

Sotehy-yrittäjille ja sellaiseksi aikoville on alkuvuoteen 2022 mennessä toteutettu kaksi kertaa yrittäjyysosaamista tukeva maksuton työpajasarja verkossa. Työpajasarja pidetään vielä toiset kaksi kertaa. Työpajoissa on keskitytty parantamaan ammattilaisten osaamista ja tietoisuutta yrittäjyydestä sekä selkiyttämään heidän yrittäjyyteensä liittyviä tavoitteita, voimavaroja ja toimintatapoja. Myös verkostoitumisen merkitystä on käsitelty.

Työpajasarjasta tuotetaan vuoden 2022 aikana vapaasti hyödynnettävää oppimateriaalia sote-ammattilaisten ja kouluttajien käytettäväksi.

Sosiaalialalla on valmiuksia ja osaamista yrittäjyyteen

Hankkeen toisessa tavoite- ja toimenpideosiossa kehitetään työn erityispiirteet huomioivia ja työhyvinvointia tukevia palvelukonsepteja sote-alan uudenlaisiin palvelutuotantomalleihin.

Sosiaalialan korkeakoulutetuille tehdyn kyselyn ja sosiaalialan yrittäjien haastattelujen pohjalta on saatu selkeä käsitys alan ammattilaisten ja yrittäjien työuran rakentumisesta (Laurea-amk). Tärkeässä roolissa on työmenetelmien osaaminen, millä on vaikutusta myös sosiaalipalvelujen kehittämiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen. Työntävä tekijä yrittäjäksi on julkisen sektorin palkkatyön joustamattomuus, vetäviä tekijöitä ovat halu kehittää uusia palveluja ja vaikuttaa itse omiin työaikoihin. Sosiaalialan asiantuntijat ovat muutoskyvykkäitä, ja heillä on valmius palvelujen sisällölliseen ja menetelmälliseen uudistamiseen, mitä tulisi hyödyntää tulevaisuuden hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueilla olisi hyvä ymmärtää sosiaalisten kysymysten moninaisuus palveluiden toteutuksessa ja suunnittelussa sekä huomioida myös asiakasnäkökulma. Alan ammattilaisilla on jo kokemusta digitaalisten sosiaalipalvelujen tuottamisesta. Myös tämä osaaminen on hyvinvointialueille arvokasta.

Vahvistusta yhteiskunnallisille yrityksille

Ikääntyvien sotepalveluja sekä osatyökykyisten ja työttömien työllistämispalveluja tarjoavien yhteiskunnallisten yritysten kanssa KEMUSOTE-hankkeessa kehitetään työhyvinvointia ja työntekijöiden jaksamista tukevia toimenpiteitä ja palvelukonsepteja (JAMK, Xamk).

Yrityksiä on ollut mukana viisi: neljä ikääntyneiden palveluita tuottavaa yhteiskunnallista yritystä ja yksi palveluja vaikeasti työllistyville tuottava yhteiskunnallinen yritys. Päämääränä on parantaa yritysten veto- ja pitovoimaa huomioiden sote-henkilöstön työn sisällöt ja jaksaminen sekä sote-toimintaympäristön tämänhetkiset haasteet. Yrityksille tarjotaan välineitä ja tietämystä palvelujensa ja johtamiskäytäntöjensä kehittämiseen. Hanke tukee yritysten mahdollisuuksia tuotteistaa ja pilotoida kotihoidon, asumisen ja kuntoutuksen palveluita.

Alkuvaiheen kartoitusten jälkeen hanke ryhtyi kehittämistyöhön yhdessä yritysten kanssa. Yhteiskehittämisen tuloksena on mm. käynnistetty webinaarityöpajasarja, joka on rakentunut yritysten toiveiden ja tarpeiden mukaisista teemoista. Hanketyöntekijät ovat aloittaneet yrityskohtaiset kehittämistoimet (työpajoja, valmennusta, jalkautumisia) yhteistyössä yritysten henkilöstöjen kanssa. Tiedottaminen yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä on käynnistynyt podcast-nauhoitteiden muodossa. Tavoitteena on lisätä tietoutta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä sekä herättää kiinnostusta sitä kohtaan.

Työterveyttä ja -hyvinvointia myös digipalveluna

Edelleen osana KEMUSOTE-hankeen toista tavoite- ja toimenpidekokonaisuutta on sote-alan yksinyrittäjien haastatteluissa selvitetty yrittäjyyteen vaadittavien tietojen, taitojen ja asenteiden tunnistamista työhyvinvoinnin näkökulmasta (TAMK).

Työhyvinvoinnin haasteiden, niiden ratkaisemisen ja työterveyshuollon yrittäjäasiakkaan palvelutarpeiden yhteensovittaminen oli teemana yhdessä työpajassa, jonka osallistujat olivat osuuskunnissa työskenteleviä pienyrittäjiä, osuuskuntien johdon edustajia, työterveyshoitajia ja työterveyshuollon kehittäjiä.

Toisessa työpajassa kehitettiin ja simuloitiin kevytyrittäjille soveltuva työterveyshuollon palvelumalli, jonka alustaksi hahmoteltiin digitaalinen Virtuaalineuvola. Palvelumallin sisältöalueet ovat ennaltaehkäisy, psykososiaalinen tuki, yhteisöllisyys, vertaistuki ja uraohjaus. Virtuaalineuvolan yhteiskehittäminen jatkuu hankkeen edetessä.

Hankkeessa havaitun perusteella voidaan todeta, että erityisesti osuuskunnat mahdollistavat sote-alan yrittäjien vaikutusmahdollisuudet työn tekemiseen, työoloihin, työn laatuun ja sen kehittämiseen heidän omien arvojensa mukaisesti.

Osuuskuntatoimintamalli haja-asutusalueen palveluissa

Hankkeen kolmas osa-alue on osuustoimintamallin soveltuvuuden kartoittaminen haja-asutusalueiden hyvinvointi- ja sotepalvelujen tuottamiselle (Turun amk) ja toimintasuunnitelman luominen.

Selvitystyö "Osuuskunnat hyvinvointi- ja sote-palveluiden tuottamisessa" on valmis. Lisäksi on toteutettu käyttäjälähtöinen palvelumuotoilututkimus saariston asukkaille, järjestetty työpajoja yrittäjille, yrittäjiksi aikoville sekä haastateltu osuuskuntayrittäjiä ja saaristokuntien virkamiehiä. Seuraavaksi hankkeessa laaditaan käytännön toimintasuunnitelma palveluiden toteuttamiseksi osuuskuntamallilla Turun saaristossa.

Haastattelussa 72 % Turun saariston asukkaista oli sitä mieltä, että palveluiden sijainti asuinpaikan lähellä on tärkeää tai erittäin tärkeää. Toisaalta etäpalvelut yleistyvät ja fyysisten välimatkojen merkitys katoaa. Tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia osuuskuntamuotoiselle yrittäjyydelle.

Osuuskuntayrittäjien oman kokemuksen perusteella osuuskunta on mainio vaihtoehto yksinyrittämiselle. Aloittavien yrittäjien on helppo aloittaa toimintansa osuuskunnassa, koska investointikustannukset ovat pienet, eikä alkupääomalle ole vähimmäisvaatimuksia. Osuuskunnan omistusrakenne ja arvopohja soveltuvat hyvinvointi- ja sote-aloille hyvin.

Sote-alalla tarvitaan monipuolista tarkastelua palveluiden tuottamisen tavoista. Osuuskuntamuotoiselle yrittäjyydelle on alan murroksessa paikkansa.

Uusi malli avuksi monimuotoiselle työuralle

Neljännessä tavoite- ja toimenpidekokonaisuudessa selvitetään ja kootaan yhteen osatavoitteiden 1–3 toimenpiteiden ideat, opit, kokemukset ja palautteet. Selvitystyön pohjalta tuotetaan uudenlaisissa työnteon muodoissa, kuten kevytyrittäjänä, työskentelevien työuran rakentamisen ja osaamisen hallinnan malli (Humak, Laurea-amk).

Monimuotoinen työnteon tapa lisää sote-alan työntekijän vaikutusmahdollisuuksia, vapausasteita ja autonomian tunnetta ja siten parantaa työhyvinvointia. Tällaisen myönteisen skenaarion toteutumista edesauttaisi nykyistä parempi kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittymisen tukeminen esimerkiksi koulutusten keinoin. Hankkeessa tuotettava työuran rakentamisen ja osaamisen hallinnan malli tuleekin hyödynnettäväksi kevytyrittäjien ja muiden monista lähteistä ansaintansa yhdistelevien keskuuteen sekä yleisesti uraohjaukseen ja ohjauksen koulutuksiin.

Yksityisellä sektorilla on paljon annettavaa

KEMUSOTE-hankkeen väliseminaari järjestettiin marraskuussa 2021 otsikolla "Kohti uutta yhteistyötä - yrittäjyyden mahdollisuudet ja muutoskyvykkyys uudessa sotessa". Seminaarin paneelikeskustelussa nostettiin esiin yksityisen palvelutuotannon asemaa hyvinvointialueilla. Paneelikeskustelussa oli mukana yksityisiä palvelutuottajia sekä hyvinvointialueiden valmistelijoita. Hybriditapahtuma keräsi n. 50 osallistujaa. Tallenne on nähtävissä hankkeen verkkosivuilla.

Hyvinvointialueet eivät toimi ilman yksityistä sektoria. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä turvataan palveluiden saatavuus ja parantaminen sekä kehitetään uudenlaisia tapoja palveluiden tuottamiseen. Sote-palveluiden tarve kasvaa mm. väestön ikääntymisen takia. Samaan aikaan alalla on työvoimapulaa, ja alan pitovoima heikkenee. Palvelujen tuottamisen haasteita ei voida ratkoa pelkästään julkisella sektorilla, eikä paikallisia, lähellä asiakasta olevia palveluja voida turvata ilman yksityisen sektorin panosta. Sote-ammattilaisten on hyvä nähdä yrittäjyys yhtenä vaihtoehtona toimia sote-alalla.

www.jamk.fi/kemusote