Sateenkaariperheet ry:n Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen puitteissa tarjotaan neuvontaa ja tukitapaamisia kumppanuusvanhemmille ja sitä suunnitteleville sekä ammattilaisille räätälöityjä koulutuksia.

– Kumppanuusvanhemmat jakavat lapsen vanhemmuutta suunnitelmallisesti ja sopimuksia tehden. Useimmiten lapsella on jo heti alusta lähtien kaksi kotia, mutta on myös tilanteita, joissa voidaan päätyä asumaan yhteiseen taloon, Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen perhevalmentaja Kaisa Niittynen kertoo.

Kumppanuusvanhemmuus on ollut olemassa sateenkaariväen keskuudessa jo hyvinkin pitkään ja ollut osalle ihmisistä ainut tapa perheellistyä. Nyt muidenkin keskuudessa yleistyneestä perhemuodosta toivotaan vaihtoehtoa lapsiperheellistymistä suunniteltaessa.

Kumppanuusperhejärjestelyt liittyvät yleensä siihen, että lisääntymiseen tarvitaan sukusoluja ja kohtu. Jos näitä lisääntymisessä tarvittavia elementtejä ei itseltä tai omasta perheestä löydy, tarvitaan apua perheen ulkopuolelta.

– Kumppanuusvanhemmuus on toivottavasti tulevaisuudessa yksi yleinen perheellistymisen muoto, toteaa Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen projektipäällikkö Hanna Ruohonen.

Miten löytää sopivan kumppanin vanhemmuuteen?

Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen rakenteilla oleville verkkosivuille on tulossa tämän syksyn aikana myös hakupalvelu, jota on mahdollista hyödyntää sopivan kumppanuusvanhemman löytämiseksi. Suomessa hakeminen on tähän saakka tapahtunut lähinnä ulkomaisten sivustojen sekä suomalaisen Facebook-ryhmän kautta. Kumppanuusvanhemmaksi-hanke on järjestänyt myös Speed Date -tapahtumia kumppanuusvanhemmuudesta kiinnostuneille henkilöille.

Kumppanuusvanhemmuuden käsitettä halutaan tehdä tutuksi ammattilaisille

Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeeseen kuuluu tulevien kumppanuusvanhempien ennakkovalmennusta, mutta myös ammattilaisten valmennusta kumppanuusvanhempien sensitiiviseen kohtaamiseen, vanhemmuustyypin erityispiirteet huomioiden.

– Tausta-ajatuksena tässä on vahva lasten oikeuksien toteutuminen ja yleinen hyvinvoinnin tavoittelu. Pyrimme siihen, että ihmiset saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet vanhemmuuteen. Valmennuksen ja yksilöohjauksen kautta kumppanuusvanhempien vanhemmuuden taitoja ja itsetuntemusta pyritään vahvistamaan, Ruohonen pohtii.

Niittynen lisää, että kumppanuusvanhemmat tekevät yleensä lapsen hankkimiseen liittyvän aiesopimuksen, joka on normaalia laajempi. Jos lapsen vanhemmat ovat eri kodeissa, silloin tehdään myös sopimus lapsenvalvojalla, jossa sovitaan lasten huoltajuudesta ja elatuksesta.

Ruohonen mainitsee, että hanke pyrkii lisäämään ammattilaissektorin tietoa myös siitä, että kumppanuusperheissä voi olla tosiasiallisia vanhempia enemmän kuin kaksi.

Tämä auttaa lisääntymisperhesuunnittelua ja lapsiperhepalveluita ymmärtämään kumppanuusvanhemmuutta ja sen toimintamalleja sekä ohjaamaan ja tukemaan perheitä oikealla tavalla.

Tulevana syksynä on luvassa lisää verkossa järjestettäviä kumppanuusvanhemmuusluentoja ja speed dating -tapahtumia, joihin voi osallistua ympäri Suomen.

– Hankkeen verkkosivujen tekeminen on yksi keskeinen iso ponnistus tänä vuonna. Annamme kumppanuusvanhemmuudesta kiinnostuneille neuvontaa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Tarjoamme neuvontaa ja tukitapaamisia myös kasvotusten ja etäyhteyden välityksellä sekä lapsen hankintaa suunnitteleville että jo lapsen vanhempina toimiville kumppanuusvanhemmille. Olennaista on, että Kumppanuusvanhemmaksi-hanke on suunnattu ihan kaikille, seksuaalisesta ja sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta, Ruohonen toteaa.

Hankkeen tavoitteena on tarjota maksuttomia kumppanuusvanhemmuus-teemaan räätälöityjä koulutuksia. Erityisenä toiveena on tavoittaa lastenvalvojia, neuvolatyöntekijöitä ja perheiden parissa työskenteleviä. Hankkeen työntekijät kannustavat näitä ammattiryhmiä olemaan yhteydessä heihin, jotta koulutus voidaan suunnitella toiveiden mukaiseksi, etä- tai lähitoteutuksena.

www.kumppanuusvanhemmaksi.fi

Kumppanuusvanhemmuus

• Perhemuoto jossa vanhemmuutta jaetaan suunnitelmallisesti, usein ilman aikuisten keskinäistä rakkaussuhdetta.
• Perheessä voi olla kaksi tai useampia vanhempia, jolloin puhutaan apilaperheistä.
• Apilaperheissä kaikki vanhemmat ovat yleensä lapsen/lasten sosiaalisia vanhempia, mutta lainsäädännön puitteissa vain kaksi heistä voi toimia virallisina vanhempina.
• Alunperin lähinnä sateenkaari-ihmisten perhemuoto on alkanut yleistyä muidenkin keskuudessa.