Ikäteknologiat tarjoavat helpotusta vanhushoivan kriisiytymiseen

Kuva: Jussi Vierimaa
Kuva: Jussi Vierimaa
26.04.2023 | Sosiaali- ja kuntatalous

AddSecure tuottaa teknologia-avusteisia palveluitaan jo noin 36 000 vanhukselle Suomessa. AddSecuren ratkaisuihin kuuluu teknologisten turvatuotteiden lisäksi turvapuhelinkeskuspalvelu, jonka kautta ikäihmiset saavat yhteyden hoitohenkilökuntaan ympäri vuorokauden. Palvelumallin kautta tuotetaan myös auttamiskäyntejä ikäihmisen kotiin.

– Suurimpana palvelun kehittämistä rajoittava tekijä on, ettei nykyinen vanhuspalvelulaki pidä sisällään turva- ja auttamispalvelua. Käytännössä ongelma on siinä, ettei viranomaissäätelyn taustalla ole selkeää lainsäädäntöä. Viranomaistahoilla on mietitty, miten palvelua tuotetaan, jotta se olisi asiakkaille yhdenvertaista ja tasalaatuista. Tällöin se vaatii myös tietyt pelisäännöt, johtaja Timo Halima painottaa.

Haliman mukaan teknologia-avusteisuus tulisi nähdä myös osana hoitajamitoitusta.

– Meidän turvapuhelinkeskukseen tulee vajaa 100 000 hälytystä kuukaudessa, joista arviolta 25 % suodatetaan auttamiskäynneiksi. Käytännössä todella iso osa palvelun tuottamisesta tapahtuu tämän palvelumallin kautta. Vaikka paljon puhutaan digitaalisuuden mahdollisuuksista, sitä ei ole kuitenkaan tunnistettu merkittävänä osana palveluiden järjestämistä ja tuottamista, saati sisällytetty hoitajamitoituksen laskentaan.

Halima mainitsee, että teknologia-avusteisuus tarjoaa mahdollisuuden toimia pienemmällä määrällä hoitajia, ainakin laskennallisesti.

– Meillä on Suomessa rajallinen määrä ihmisiä tässä ammattiryhmässä. AddSecuren turvapuhelinkeskuksissa ja auttajissa työskentelevät henkilöt ovat sairaanhoitajia ja lähihoitajia, eli he tekevät sairaanhoitajan ja lähihoitajan töitä. Tätä kautta he ovat todella vahvasti mukana ikäihmisille tarjottavan palvelun ketjussa.

Kotihoidon asiakasmäärät ovat rajussa kasvussa

– Karkean arvion mukaan, Suomessa on säännöllisen kotihoidon piirissä noin 120 000 yli 75-vuotiasta. Seuraavan ikäluokan tullessa yli 75-vuotiaisiin, vuonna 2024, ryhmä on kooltaan 20 000 henkilöä aiempaa suurempi. Olemme nyt tilanteessa, jossa meidän huoltosuhde alkaa olla haasteellinen. Toisaalta tämä on myös positiivinen signaali hyvinvointiyhteiskunnastamme, sillä ihmiset elävät pidempään ja ovat aiempaa terveempiä. Nyt tästä haavoittuvammasta ryhmästä on pidettävä huolta, koska he ovat ansaituilla eläkepäivillään, Halima peräänkuuluttaa.

AddSecuren kolme avainteesiä tilanteen korjaamiseksi ovat:

1. Ikäteknologioiden käytänteiden ja roolien säätelyn yhdenmukaistaminen (lakiin kirjattuna).

2. Teknologia-avusteisuus tulisi nähdä lisäarvona ja tulevaisuuden mahdollistajana, jossa ikäteknologioita höydynnettäisiin hoitotyössä yhä kattavammin.

3. Kerätyn datan sekä keinoälyn hyödyntäminen osana vanhushuoltoa.

Timo Halima

Ikäteknologiat olisi otettava käyttöön nykyistä aikaisemmassa vaiheessa

– Tällä hetkellä ikäteknologiset ratkaisut otetaan käyttöön tyypillisesti vasta yli 80 vuoden iässä. Se on mielestäni liian myöhäinen ajankohta, koska siinä iässä olevat ihmiset alkavat kokea paineita uuden teknologian mukaan tulosta. Lisäksi palvelun käytöstä saatava tietopohja niiden hyödyistä jää usein puutteelliseksi. Kun vuonna 2024 tulee arviolta 20 000 uutta yli 75-vuotiasta kotihoidon piirin, meidän tulee pystyä tukemaan heidän itsenäistä asumista tavalla tai toisella, Halima summaa.

Ikäteknologialla voidaan keventää palvelutuotannon kuormaa vanhushoivassa.

– Suomessa tulee eri palveluntuottajien keskuksiin yhteensä 5,5 miljoonaa hälytystä vuodessa. Näistä noin neljäsosa suodatetaan auttamiskäynneiksi, valtaosalla ei siis ole tarvetta fyysiselle kotikäynnille juuri siinä hetkessä. Asiakkaan luona voi olla esim. videovalvontaa, ovihälyttimiä tai kaatumishälyttimiä, joiden kautta päästään näkemään, jos ihmiselle on käynyt jotain. Silloin järjestelmä osaa myös tehdä automaattisen hälytyksen.

Haliman mukaan olisi tärkeää saada teknologisia ratkaisuita käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin myös hoitohenkilökunnalle saataisiin parempaa tietoa sekä kykyä tarjota entistäkin parempaa hoivaa vanhuksille.

– Ihmiset ovat eri kuntoisia, joten palvelut voisivat olla ennakoidumpia ja yksinkertaisempia, jolloin niiden kautta voitaisiin saavuttaa makrotason hyötyjä seniorihoivasuunnitteluun. Keskeistä on, että käytänteet olisivat yhdenmukaisia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisessa.

Digitaaliset ekosysteemit

– Meillä on yhä luotettavempia verkkoyhteyksiä sekä uudenlaisia digitaalisia sovelluksia ja sisältöjä. Nämä sulautuvat aiempaa paremmin älykkäiksi digitaalisiksi ekosysteemeiksi, joiden kautta voidaan alkaa miettimään palvelun arvoketjua, eli kuinka pystymme järjestämään ja tuottamaan näitä palveluita entistä paremmin. Palvelut ovat myös dataohjautuvia, jolloin pystymme reagoimaan syntyviin tarpeisiin aiempaa paremmin. Asiakasohjaus tarkoittaa palvelu- ja kustannusrakenteen oikeanlaisia vaikuttavuusarvioita, Halima toteaa.

Digitaaliset ekosysteemit tarjoavat hälytyspalveluita, erilaisia etähoivaratkaisuita, videovalvontaa, sähköisiä lukkoja, älykkäitä ovivahteja, lääkkeiden annostelua ja valvontaa sekä erilaisia viestintäpalveluita, joiden kautta omaiset saavat tietoa ikäihmisen arjen haavoittuvuudesta.

– Kun puhutaan IoT-maailmasta ja sensoriteknologiasta, sinne voidaan lisätä paljon erilaisia kokonaisuuksia. Esim. turvapuhelimet ja -rannekkeet, turvakellot sekä -kamerat. Pystymme tarjoamaan gps-paikannusta, seuraamaan asiakkaan aktiivisuutta, robotti voi tukea automaattista lääkeannostelijaa, muistuttaa päivittäisistä tarkastussoitoista sekä seurata hyvinvointidataa. Näiden lisäksi tarjolla on turvaratkaisuita myös hoitohenkilökunnalle sekä kiinteistön olosuhdetietoja seuraavia antureita, Halima esittelee.

Haliman mukaan palveluketjuja on mahdollista tehostaa, ilman että se vaikuttaa palvelun laatuun.

Vaikka palvelu tuotetaan tehokkaasti ja järkevästi, ihmiset saavat riittävän, yhdenvertaisen ja ennen kaikkea laadukkaan palvelun.

– Miten vanhuksille voidaan jatkossa tarjota yhä älykkäämpiä, mutta samalla vaikuttavampia palveluita. Mielestäni tässä olisi mietittävä palveluiden 4.0:aa, jossa ihminen ja IoT toimivat yhdessä.

AddSecuren asiakkaista jo noin 15 % on yksityisasiakkaita, jotka ostavat palvelun tyypillisesti vanhemmilleen.

addsecure.fi

turvallisestikotona.fi

Facebook

YouTube

LinkedIn

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä